Tarkistusohje sanomalehti-ilmoitukselle

Tarkistusohje sanomalehti-ilmoitukselle

Miksi Canva-ilmoitus ei sovellu sanomalehtipainoon?

Yleisimmät ongelmat sanomalehti-ilmoituksissa liittyvät Canvalla tehtyihin tiedostoihin. Vaikka ilmoitus näyttäisi näytöllä hyvältä ja olisi tehty "CMYK-asetuksilla", se ei silti sovellu sellaisenaan sanomalehtipainoon.

Canvalla tehdyissä aineistoissa musta teksti on toteutettu nelivärimustana, ja painovärien määrä ylittää sallitun rajan. Tulos voi olla suttuinen, epätarkka ja huonolaatuinen.Painokelpoisen aineiston voi tehdä esimerkiksi Adoben ohjelmilla (kuten InDesign, Illustrator), mutta ei verkkopohjaisilla työkaluilla kuten Canva tai Gimp. Alta voit lukea miksi.

Miksi heksakoodi #000000 ei ole puhdas musta painossa?

Verkossa suunnitellessa musta väri merkitään usein heksakoodilla #000000, eli se on täysin mustan näköinen ruudulla. Tämä toimii digitaalisessa ympäristössä (esimerkiksi verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa), mutta painossa asia on eri.

Sanomalehtipainossa värit määritellään CMYK-värijärjestelmässä, jossa:

  • K = musta.
  • #000000 ei tarkoita K 100 %, vaan koostuu useista väreistä (C, M, Y ja K).

Erityisesti Canvassa ja muissa verkkopohjaisissa työkaluissa käy usein niin, että:

  • vaikka valitset #000000, ohjelma ei muunna väriä CMYK-muotoon oikein.
  • lopputuloksena saat nelivärimustan, jossa musta koostuu kaikista painoväreistä päällekkäin.
  • tämä voi aiheuttaa suttuisen, epätarkan ja helposti leviävän painojäljen.

Tarvitset: C: 0 %, M: 0 %, Y: 0 %, K: 100 % tämä on painokelpoinen musta

 

Sanomalehti-ilmoituksen mustan tarkistus Adobe Acrobatissa

  1. Avaa PDF-tiedosto.
  2. Valitse Kaikki työkalut -> Käytä painotyö-työkalua. (Painotyö-työkalut näkyvät vasemmassa ruudussa.)
  3. Avaa tulostuksen esikatselu (Avautuu uusi ikkuna).
  4. Valitse SanomaNewspaper IFRA26.
  5. Vie hiiri mustan tekstin päälle ja tarkista väriarvot. (Jos mustassa tekstissä näkyy arvoja muille väreille (C, M tai Y), kyseessä on nelivärimusta, joka ei sovellu sanomalehtipainoon.)
  6. Tarkista teksti seuraavasti: Poista valinta Musta (K) -painovärin kohdalta (Process Black). (ks. alla olevat kuvat).
    – Jos teksti katoaa kokonaan, se on puhdas K 100 % eli painokelpoinen musta.
    – Jos teksti jää näkyviin, siinä on mukana myös muita painovärejä – tällöin kyseessä on nelivärimusta.

Oikein: K: 100 %, muut värit 0 %.
Väärin: mukana C, M tai Y -arvoja = nelivärimusta.

Jos käytät InDesignia tai Illustratoria:

  • Valitse musta elementti.
  • Tarkista Swatches (värimallit paneelista) väriarvot.
  • Vain CMY K 100 % on hyväksyttävä musta.

 Jos väri on esim. "Rich Black", se ei sovellu sanomalehtipainoon. 

Teitkö ilmoituksen Canvalla? Toimi näin

Lähetä meille:

  • mallikuva ilmoituksesta (esim. PNG tai jpeg).
  • kuvat alkuperäisessä koossa ja laadukkaana (ei pienennettynä tai kuvakaappauksena).
  • tekstit kirjoitettuna tekstimuodossa (esim. Word- tai sähköpostitekstinä, ei osana kuvaa).
  • haluttujen fonttien nimet ja leikkausmuodot.

Näin voimme koostaa sovittaessa aineistostasi painokelpoisen version.

Tässä vielä tarkistuslista, jos olet lähettämässä meille painovalmista aineistoa.

  • Käytä ilmoitusta tehdessä CMYK-väritilaa.
  • Musta teksti on K 100 %.
  • Värien yhteenlaskettu määrä ei ylitä 220 %.
  • Tallenna PDF-muodossa painoa varten.
  • Tarkista väriarvot esimerkiksi Adobe Acrobat Prolla, InDesignilla tai Illustratorilla.
  • Älä käytä verkkopohjaisia suunnittelutyökaluja (esim. Canva, Gimp, Figma) – ne eivät sovellu sanomalehtipainoon.

Lisätietoa nelivärimustasta

Sanomalehtipaino – Mikä nelivärimusta?

Sanomalehtipainossa graafikko törmää usein tilanteeseen, jossa asiakas on lähettänyt valmiiksi tehdyn, laadukkaan näköisen ilmoituksen, mutta ilmoituksen musta teksti onkin niin sanottua nelivärimustaa. Tällöin asiakkaaseen on oltava yhteydessä ja selitettävä, mikä hyvin huolitellussa ilmoituksessa oikein on vikana. Sanomalehtipainossa, kuten kaikissa muissakin painotöissä, käytetään päällekkäin painettavia CMYK-prosessivärejä. Sen sijaan kaikki digitaalinen sisältö (valokuvat, verkkosivut ja tekstit) toimivat taas RGB-värimaailmassa.

RGB-väritila

Engl. red, green, blue

RGB-värit muodostuvat punaisen, vihreän ja sinisen valon eri sekoitustiloista. Eli punaista, vihreää ja sinistä valoa sekoitetaan toisiinsa eri suhteissa muodostaen uusia väriyhdistelmiä. Tällaista valovärejä yhdistelevää tilaa kutsutaan additiiviseksi väritilaksi. 

CMYK-VÄRITILA

Engl. cyan (syaani), magenta (magenta), yellow (keltainen), key black (avainväri eli musta)

CMYK-värit muodostuvat neljän tulostettavan värin (syaani, magenta, keltainen ja musta) sekoitustilasta vähentämällä värejä valosta.  Tällaista värejä valosta vähentävää tilaa kutsutaan subtraktiiviseksi tilaksi. 

Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä?

Additiivinen RGB-väritila kykenee toistamaan kirkkaita värejä, koska se hyödyntää valon lisäämistä väreihin. Painovärit puolestaan vähentävät valon läpäisevyyttä. Helpoiten tämä on ehkä selitettävissä nykyään suosioon nousseiden valoshow-esitysten avulla. Kun valoja heijastetaan rakennusten seiniin, nousevat rakennukset aivan uudella tavalla eloon. Mitä pimeämpi ilta on, sen näyttävämpi valoshowstakin tulee. Jos samoja värejä ja kuvioita koitettaisiin luoda CMYK-värimallin mukaisesti, värit jouduttaisiin fyysisesti maalaamaan seiniin. Maalausta ei tietenkään voisi katsella pimeällä, eivätkä värit hohtaisi yhtä kauniisti. 

Mitä on otettava huomioon?

Digitaalisten laitteiden yleisyyden takia suuri osa kuvankäsittelyohjelmista toimii automaattisesti RGB-väritilassa. Painotuotannon kannalta tämä tarkoittaa harmillisesti sitä, että tiedostoja muutettaessa sanomalehtipainoon sopiviksi CMYK-väritila imitoi RGB-värejä painotuotannolle epäsuotuisalla tavalla.

Sanomalehtipainossa pyritään koostamaan tekstin väri yhdestä tai kahdesta painoväristä. Puhtaat painovärit toistuvat lehdessä parhaiten. Jos kuitenkin asiakkaalta on tullut valmis tiedosto, esimerkiksi Canva Pro:lla tehtynä, mustat tekstit tulevat järjestäen nelivärimustana. Näin käy koska Canvan väritila on RGB, vaikka asetuksista valitsisi CMYK-väritilan. Nelivärimusta tulostaa kaikki tulostuskoneen värit päällekkäin lehteen, jolloin huokoinen sanomalehtipaperi ei kykene pitämään painopintaa siistinä, vaan lopputuloksesta tulee tumma ja suttuinen.

Sanomalehtipainon painojälki on nykyään kiitettävän hyvää, mutta painotuotannossa ei pystytä täysin takaamaan, että kaikki päällekkäin tulostettavat painopinnat pysyisivät tarkasti kohdillaan. Lisäksi painolaatat voivat painovaiheessa hieman heittää, jolloin jokin väri saattaa osua eri kohtaan kuin muut – tämä voi aiheuttaa värien heilahtamista ja epäsiistiä jälkeä. Värien heilahtaessa varsinkin nelivärimustan alta voi pilkahdella vähemmän iloisesti keltaista, syaania ja magentaa, eikä lopputulos ole kovin kehuttavan näköinen.

Sanomalehtipainon täydellinen musta

Sanomalehtipainossa käytetään yleensä CMYK-väritilan K 100 % mustaa. Tämä musta koostuu puhtaasti pelkästä mustasta tulosteväristä, eikä värien päällettäisyydestä tällöin tarvitse huolehtia. Jos tekstin taakse kuitenkin halutaan jotain väriä, kuten vaikka sininen tausta, tehdään mustasta K 99 %. Tällöin musta väri rasteroituu jättäen värittömän pinnan tekstin alle, eikä alla oleva sininen kuulla mustan tekstin läpi. Suurin sallittu painovärien yhteenlaskettu määrä on 220 %. Jos värimäärä ylittää tämän rajan, saattaa lopputulos olla suttainen ja värit voivat levitä sivulta toiselle. RGB-väriavaruudessa toteutettu ilmoitus saattaa helposti ylittää 300 % yhteenlasketulla värimäärällään, mikä tietää harmia niin asiakkaan ilmoituksen kuin koko lehden painon kannalta. 


Taksi 100 vuotta – tekstistä tyylikkääksi historiikiksi

Taittotyö on olennainen osa julkaisujen visuaalista suunnittelua. Se varmistaa, että teksti, kuvat ja graafiset elementit muodostavat yhtenäisen ja helposti luettavan kokonaisuuden. Mutta mitä taittotyö käytännössä tarkoittaa, kenelle se sopii ja millaisia vaiheita siihen kuuluu?

Tässä blogitekstissä pureudutaan taittoprosessiin ja esitellään Taksi 100 vuotta -historiikin taittotyön vaiheet.

Mitä taittotyö on ja kuka sitä tarvitsee?

Taittotyö tarkoittaa sisällön järjestämistä niin, että lopputulos on selkeä, tyylikäs ja helppolukuinen. Hyvin suunniteltu taitto ohjaa lukijan huomiota, tekee sisällöstä houkuttelevamman ja parantaa viestin perillemenoa.

Taittotyötä tarvitaan monenlaisissa julkaisuissa, kuten:

  • Kirjat ja historiikit – Visuaalinen ilme vaikuttaa siihen, kuinka houkuttelevalta ja arvokkaalta sisältö tuntuu. Esimerkiksi historiikit ansaitsevat huolella rakennetun taiton, joka tekee vuosikymmenten tarinasta helposti seurattavan ja kiinnostavan.
  • Asiakaslehdet ja vuosikertomukset – Yritysten ja organisaatioiden viestintämateriaaleissa taittotyö on keskeisessä roolissa.
  • Digijulkaisut – Sähköiset raportit, uutiskirjeet ja oppaat hyötyvät laadukkaasta taitosta aivan yhtä paljon kuin painetut materiaalit.

Taittotyö palvelee yrityksiä, yhdistyksiä, kuntia ja muita organisaatioita, jotka haluavat viestiä ammattimaisesti. Hyvin suunniteltu julkaisu tukee yritysilmettä, parantaa viestin ymmärrettävyyttä ja tekee materiaalista houkuttelevamman kohderyhmälle.

Taksi 100 vuotta -historiikin taittotyö

Tampereen Taksiautoilijat ry:n 100-vuotishistoriikin taittotyön tilasi Hämeenkyrön Kirjapaino, ja sen toteutti graafikkomme Opri Keskinen. Projekti tehtiin tiiviissä yhteistyössä historiikkitoimikunnan kanssa, ja sen tavoitteena oli rakentaa selkeä ja visuaalisesti kiinnostava julkaisu, joka dokumentoisi taksialan pitkän historian tyylikkäästi.

Historiikkikirjat ovat aina erityisiä projekteja, sillä sisältö muokkautuu usein vielä taittovaiheessa – uusia tekstejä ja kuvia lisätään, kuvatekstejä tarkennetaan ja kokonaisuuden rakennetta hienosäädetään viime hetkille asti.

Sisällön kokoaminen ja suunnittelu

Historiikin taittotyö alkoi materiaalin kokoamisella ja jäsentelyllä. Tekstit, kuvat ja muu arkistomateriaali saapuivat useassa erässä, ja erityisesti vanhat valokuvat vaativat paljon työstämistä. Osa kuvista oli digitaalisia, mutta mukana oli myös fyysisiä valokuvia, jotka Opri skannasi, käsitteli ja järjesteli kansioittain.

Historiikin rakenne suunniteltiin yhteistyössä kirjailijan sekä historiikkitoimikunnan kanssa, ja tavoitteena oli yhdistää jatkuva kerronta, henkilötarinat ja kuvapainotteiset osiot.

Rakenteessa huomioitiin seuraavat asiat:

  • Kronologinen historia ja vanhat tapahtumat sijoitettiin kirjan alkuun.
  • Juhlavuoden tapahtumat ja uudempi materiaali koottiin loppupuolelle.
  • Henkilötarinat ripoteltiin pidemmän kerronnan väliin tuomaan inhimillistä otetta.

Jotta eri aikakaudet ja aihealueet erottuisivat selkeästi, Opri suunnittelu historiikkiin värikoodatut sivut. Tämä ratkaisu toi taittoon visuaalista rytmiä ja helpotti lukijan navigointia eri ajanjaksojen välillä.

Ensimmäiset taittovedokset ja rakenteen muokkaus

Kun perusrakenne oli selvillä, Opri teki ensimmäiset taittovedokset. Niiden avulla testattiin:

  • Tekstin ja kuvien asettelua
  • Typografiaa ja otsikkotasojen hierarkiaa
  • Sivujen rytmitystä ja lukukokemusta

Palautteen perusteella Opri teki vielä useita muutoksia. Joidenkin tekstien hän huomasi toimivan paremmin, kun ne aloitettiin uudelta aukeamalta, ja eri aikakausia käsittelevien osioiden visuaalista erottelua Opri vielä hienosääti.

Kaikkien osapuolten ajan säästämiseksi Opri lähetti muokattavista sivuista aukeamittain vedokset erillisten kuvatiedostojen sekä ohjeiden kera. Näin puuttuvat kuvatekstit sekä vaihdettavat kuvat oli helppo merkitä sivunumeron ja tiedostonimen avulla.

Kuvien käsittely ja tekstien tarkastus

Historiikkiin sisältyi runsaasti vanhoja mustavalkokuvia, joiden laatu ja sävymaailma vaihtelivat. Kuvien käsittely oli yksi projektin suurimmista työvaiheista – Opri poisti niistä naarmuja ja haalistumia sekä sääti kontrastia, jotta ne näyttävät mahdollisimman yhtenäisiltä. Lisäksi hän muokkasi kuvat harmaansävyisiksi, jotta ne sopivat yhtenäisesti kirjan visuaaliseen ilmeeseen.

Samaan aikaan tarkistettiin myös kuvatekstit. Osaa niistä täydennettiin tai muokattiin, jotta ne tukevat kokonaisuutta paremmin. Kuvatekstit ovat pieni mutta tärkeä osa historiikkia – ne sitovat kuvat osaksi tarinaa ja antavat lisätietoa niiden taustoista.

Viimeistely ja painovalmis taittotyö

Kun kaikki tekstit ja kuvat olivat paikoillaan, Opri viimeisteli taiton.  Työ tarkistettiin vielä yhdessä muiden OivaMainoksen graafikoiden kanssa kertaalleen ennen painoon lähettämistä.

Viimeistelyvaiheessa varmistettiin, että:

  • Kaikki osiot ovat loogisesti jäsenneltyjä.
  • Kuvien ja tekstien asettelu on tasapainossa.
  • Sivunvaihdot ja lukurytmi tukevat sisällön selkeyttä.

Kansisuunnittelussa Opri halusi korostaa juhlavuoden teemaa. Hän nosti taksialalle tunnusomaisen taksinkeltaisen esiin kirjan nimessä ja juhlavuoden osioissa. Tämä tuo historiikkiin tunnistettavuutta ja visuaalista ilmettä, joka linkittyy suoraan taksialan perinteisiin.

Aikataulu oli tiukka, sillä kirjan tuli olla valmis 100-vuotisjuhlaan julkaistavaksi. Taittoa päivitettiin vielä viime hetkillä, ja viimeiset tarkistukset tehtiin juuri ennen painoon lähettämistä.

Taittotyö varmistaa julkaisun laadun ja selkeyden

Taksi 100 vuotta -historiikin taittotyö oli laaja ja monivaiheinen prosessi, joka vaati huolellista suunnittelua, visuaalista silmää ja tiivistä yhteistyötä historiikkitoimikunnan kanssa. Lopputuloksena syntyi visuaalisesti kiinnostava ja informatiivinen teos, joka tekee oikeutta taksialan pitkälle historialle.

Onko sinulla projekti, joka kaipaa ammattimaista taittoa? Ota yhteyttä – suunnitellaan yhdessä näyttävä ja selkeä kokonaisuus!


Kumpi tavoittaa paremmin, painettu vai digitaalinen mainonta?

Kiva, että olet tullut lukemaan blogiamme! Toivon, että löydät täältä hyödyllistä tietoa ja inspiraatiota. Erityisesti jos pohdit, miten voit parantaa yrityksesi markkinointia ja tunnistaa kohderyhmäsi entistä tarkemmin.

Kumpiko sitten tavoittaa paremmin?

Painetun mainonnan ystävät saattavat heittää heti ensimmäiseksi, että printissä on jotain ainutlaatuista ja koskettavaa. On totta, että fyysisen esitteen tai käyntikortin saaminen käsiinsä tuntuu erityisen henkilökohtaiselta. Se voi jäädä paremmin mieleen ja se on helppo säilyttää vaikkapa työpöydällä.

Digitaalinen mainonta taas tavoittaa laajan yleisön verkossa ja se tarjoaa mittavia mahdollisuuksia personointiin ja seurantaan. Lisäksi voit kohdistaa mainoksesi juuri niille, jotka todennäköisimmin kiinnostuvat siitä.

Molemmilla on vahvuutensa, mutta kumpi sitten voittaa? Vastaus voi riippua yrityksestäsi ja kohdeyleisöstäsi. Miksi et kokeilisi molempia? Yhdistämällä painetun ja digitaalisen mainonnan voit saavuttaa laajan ja monipuolisen yleisön. Muista kuitenkin pitää huolta siitä, että mainontasi on kohdennettua ja relevanttia.

Sinun ei tarvitse valita voittajaa näiden kahden välillä – valitse molemmat ja voit olla varma, että tavoitat asiakkaasi monipuolisesti.

Miten yhdistän painetun ja digitaalisen mainonnan tehokkaasti?

Selvitä ensin yrityksesi kohderyhmä. Kohderyhmän tunteminen on yksi keskeisimmistä askeleista menestyksekkääseen markkinointiin.

Tekemällä sisältösuunnitelman, jossa yhdistyy erilaiset markkinointimateriaalit valituissa kanavissasi, et ainoastaan tavoita laajempaa yleisöä, vaan voit myös syventää asiakassuhteitasi. Monikanavaisuus palvelee kohdeyleisöä paremmin, kun tarjoat jokaiselle jotakin.

Valitse kanavat huolellisesti koska aika ja budjetti ovat yleensä rajalliset. Digitaalinen mainonta voi olla nopeaa ja joustavaa, mutta se vaatii myös aktiivista seurantaa ja päivittämistä. Printtimainonta taas kannattaa suunnitella huolella. Muista, että budjetti on rajallinen resurssi, joten mieti, mihin sitä haluat käyttää.

Keneen haluat mainoksellasi vaikuttaa?

Kohderyhmän tunnistaminen ja ymmärtäminen on olennainen osa tehokasta markkinointia. Kun tiedät, keneen olet yrittämässä vaikuttaa, voit suunnitella kampanjasi niin, että se puhuttelee juuri heitä. Painetut mainokset voivat tavoittaa tietyn demografian tai alueen, kun taas digitaalisen mainonnan viestit voi kohdistaa perustuen vastaanottajan käyttäytymiseen ja mieltymyksiin.

Tämän yhdistämisen avulla luot kattavampia ja henkilökohtaisempia markkinointikampanjoita. Painettu mainonta luo pysyvyyttä ja uskottavuutta, kun taas digitaalinen mainonta tuo mukanaan joustavuutta ja mittausmahdollisuuksia. Muista että mainonta ei ole joko-tai-valinta -se on sekä-että-mahdollisuus, joka voi tuoda yrityksellesi merkittäviä etuja.

Mistä tiedän ketkä ovat kohderyhmääni?

Listasin muutamia askeleita, jotka voivat auttaa selvittämään yrityksesi kohderyhmän.

  • Analysoi nykyiset asiakkaasi: Ketä nykyiset asiakkaasi ovat? Millaisia demografisia tekijöitä (kuten ikä, sukupuoli, sijainti) he jakavat? Millaista on heidän käyttäytymisensä, mieltymyksensä ja tarpeensa? Kun löydät vastaukset näihin kysymyksiin, ymmärrät paremmin kenelle markkinoit.

  • Tutki markkinasi: Kuka kilpailee samoista asiakkaista? Mitä he tekevät hyvin tai huonosti? Pidä silmällä minkälaista mainontaa kilpailijasi tekevät ja miltä heidän kotisivunsa näyttävät.

  • Kerää ja analysoi dataa: Digitaalinen markkinointi tarjoaa mahdollisuuden kerätä ja analysoida dataa kohderyhmästäsi. Käytä työkaluja kuten, Google Analytics tai sosiaalisen median analytiikkatyökalut, saadaksesi yksityiskohtaista tietoa siitä, keitä sivustosi kävijät ovat ja miten he käyttäytyvät verkossa.

  • Asiakaspalautteen hyödyntäminen: Älä aliarvioi suoran asiakaspalautteen voimaa. Kyselyt, haastattelut ja asiakaspalautteet voivat antaa sinulle arvokasta tietoa siitä, mitä asiakkaasi arvostavat ja mistä he eivät pidä.

  • Luo ostajapersoonia: Perustuen keräämääsi tietoon luo ostajapersoonia, jotka edustavat ihanteellista asiakastasi. Nämä kuvitteelliset hahmot auttavat sinua visualisoimaan ja ymmärtämään kohderyhmääsi paremmin.

Muista, että kohderyhmän määrittäminen ei ole kertaluontoinen tehtävä. Kannattaakin aina tietyin väliajoin tarkastella ja päivittää tilannetta. Markkinatilanteen ja mainosalustojen muuttuessa markkinoijan tulee pysyä jatkuvasti ajan hermolla.

Kiva, kun luit kirjoitukseni!

Toivon, että löysit tästä blogista hyödyllisiä vinkkejä ja oivalluksia kohderyhmäsi tunnistamiseen ja painetun sekä digitaalisen mainonnan yhdistämiseen. Jos kaipaat lisää apua tai vinkkejä markkinointistrategiaasi liittyen, olemme valmiita auttamaan ja tarjoamaan asiantuntevaa neuvontaa.

Otahan yhteyttä, olipa kysymyksesi sitten suuri tai pieni. :)

oivamainos@oivaseutu.fi tai p. 044 558 9301 / Hanna

Kirjoittaja
Hanna Mäkelä
Digimarkkinoinnin asiantuntija  

 


Mainostoimisto OivaMainos

Nuijamiestentie 1, 39100 Hämeenkyrö
oivamainos@oivaseutu.fi • 044 782 5012

Toimisto on avoinna arkipäivisin klo 9-15
Muut ajat sopimuksen mukaan.